How much is the fish?

Tarjouspyyntöjä satelee taas ja se on kiva. Joku ehdotti, että laita hinnat näkyviin nettisivuille. Olen tätä monesti harkinnut ja aina päätynyt siihen, että en laita. Musta on kiva kun kysellään hintaa, sen saa halutessaan myös kyseenalaistaa. 

Päätin kirjoittaa aiheesta blogin kun nuori lupaus (oikeestaan vanha konkari jo), Taikuri Rasmus Koskinen, kysyi neuvoa keikan hinnoittelussa.

Nestori ja Rasmus
Kuva: Minna Litmanen

Mä oon ammatiltani sairaanhoitaja ja esittävän taiteen ammattilainen, kovin suurten tienaajien joukkoon en siis kuulu. Mä oon joskus polttanut itseni loppuun tekemällä liikaa töitä ja oon tehnyt sen liian halvalla. Enää en halua tehdä niin.

Korona tuhos mun yhden unelman. Mun unelman siitä, että voisin käydä sairaanhoitajan hommissa vain silloin kun huvittaa ja elättäisin itseni ja perheeni taiteella. Nyt mä herättelen sitä hataraa unelmaa uudelleen. Uskaltaisinko luottaa? 

Taidealalla on pakko varautua siihen, että sairastumisen tai pandemian yllättäessä keikka jää väliin, eikä rahoja jo tehdystä työstä tule. Jos keikka on sovittu huomiselle, sitä on valmisteltu jo paljon pidempään.

Keikkahinnasta (joka on meillä yleensä 150-750€, riippuen keikasta) noin puolet menee valtiolle erilaisten verojen, vakuutusten, teostomaksujen, lupien jne muodossa. Toisesta puolesta maksan tarpeiston, puvustuksen, peruukit, meikit, äänentoistot jne. Ja vasta jos jotain jää saatamme Veikon kanssa saada myös vähän itselle. Se vähä on sellainen summa, ettei siitä kannata tuntipalkkaa laskea, se ei vielä koskaan ole ollut yli vitosta.

Vaikka keikka teidän silmissä kestäisi vain puoli tuntia, sen valmisteluun ja harjoitteluun, suunnitteluun ja ideointiin on käytetty ainakin kymmenkertainen aika. Puhumattakaan siitä ajasta, joka on käytetty jatkuvaan kouluttautumiseen ja treenitiloihin.

Mutta tärkeimpänä pointtina tässä blokissa on se, että jos tilaaja on innoissaan, hänellä on ideoita ja ihana paikka, meillä on aikaa ja energiaa ja innostutaan myös tai tehdään vaikka hyväntekeväisyyttä niin keikkahinta voi olla hyvinkin edullinen. Sesonkiaikana taas keikkahinnat nousee, ihan perusjuttu kaikilla aloilla. Vai onko joku saanut jazzien aikaan edullista olutta jokirannassa?

Jep, me tehdään tätä työtä siks, että nautitaan siitä, ei siksi, että uskottais rikastuvamme tätä työtä tekemällä. Muistakaa, ei ihminen elä pelkällä leivällä, juhlat on elämän suola. Tasalassa ja Ulpussa meidät näkee taas tänä syksynä tekevän tätä työtä ihan ilman palkkaa, koska rakkaus lajiin on taas voimissaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.